A Travellerspoint blog

Hortoilua 2009 - 2010, osa 9.

... ja Brasilia jatkuu.

Maanantaina 8. maaliskuuta 2010

Kuvista

Epailyista huolimatta kameraa ei ole myyty akuutin rahapulan takia. Kuvia on edelleen rapsitty mita turhimmista kohteista ja taysin vaaraan aikaan. Kuvien jatkotoimittamisessa maailmanlaajuiseen verkkoon on sen sijaan ollut huomattavia vaikeuksia sopivien toimittajien ja erityisesti toimitusjarjestelmien olevan Brasiliassa kiven alla. Logistiikkatiimi seuraa aktiivisesti tilannetta, mutta ei lupaa tilanteeseen muutosta lahitulevaisuudessa.

Speedot eivat ole kuolleet

Kyllahan matkustelu avartaa ja laajentaa maailmankatsomusta kummasti. Kovasti sita yrittaa aina muistuttaa itselleen eriavien mielipiteiden ja toimintatapojen mahdollisista hyvista puolista. Usein tassa onnistuenkin. Mika puolestaan taas laajentaa entisestaan silmien nakokenttaa.

On kuitenkin joitain asioita, joiden sulatteleminen vie edelleen valtavasti aivokapasiteettia ja energiaa. Naiden asioiden sulatteleminen on kuin yrittaisi nielaista kananmunan kokonaisena. Yksi naista eteentulleista kokemuksista on Speedojen kaytto. Kun viela pari kuukautta sitten luulin, monen muun ohessa, etta Speedot ovat uhanalainen vaatekappale ja useimmat ihmiset ymmartavat olla kayttamatta niita muualla kuin uimahalleissa. Speedoillekin on kuitenkin loytynyt turvasatama ja sen nimi on Brasilia. En ole elamassani missaan nahnyt niin monia Speedoja kuin Brasilian hiekkarannoilla. Ja sen tarkoittaa satoja Speedoja paivittain.

Edelleen muistan sen painajaismaisen hetken, kun olin kavelemassa Porto Seguron rantabulevardilla, kun kohdalleni pysahtyi minibussi tuoden kyytilaisia takaisin lahirantojen rantatuoleista. Silmieni edessa ovet avautuivat ja jalkakaytavalle astui 10-15 keski-ikaista miesta pelkissa tiukkoissa Speedoissa elintasovatsojen peittaessa nayttavasti Speedon merkin. En ehka ikina toivu tuosta naysta.

Jos naette ensi kesana Hietsun hiekoilla jonkun patsastelemassa Speedoissa rantavedessa, tulkaa morjestamaan.

Speedo Gonzalez

Perjantaina 19. maaliskuuta 2010

Pequena Finlandia

Jonakin sateisena yönä viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä näki Toivo Uusikallio tulevaisuutensa, kuin myös aika monenmuunkin, kannalta ratkaisevan unen. Unessa häntä kehoitettiin, kehottajasta ei ole tarkempaa tietoa, perustamaan ihanneyhteiskunta jonnekin etelän auringon alle. Järjen miehenä Toivo ei voinut olla jättämättä unea oman onnensa nojaan, vaan näki tämän puolestaan pitkään kaivattuna johdatuksen merkkinä. Tomerasti hän alkoi kasamaan ihanneyksiloitä, kasvissyontiin, uskovaisuuteen ja päihdettomyyteen taipuvaisia miehiä, kyselylomakkeen avulla ja löysikin useita satoja kriteerit täyttäviä valioyksilöitä. (Jälkiviisaana voi todeta, että yhteisön jatkuvuuden kannalta kannattaa seuraavan kerran ottaa mukaan myos yhtä paljon naisia.) Suuren laman kynnyksella Topi (olen melko varma, että häntä kutsuttiin Topiksi niin rapakon talla kun silläkin puolella) sitten johdatti joukkonsa Brasiliaan päätyen perustamaan Penedon suomalaiskolonnian noin 3-4 tunnin ajomatkan päähän Rio de Janeirosta lounaaseen.

Nykyäää Penedon pikkukylä voi ja hengittää ehkä paremmin kuin koskaan. Topia eikä montaa muutakaan suomea puhuvaa kylässä enää ole, mutta nykyään kyla on Rion asukkaiden suosiossa viikonloppuretkien kohteena. Vaikka suomea ei enää osatakkaan, niin silti historia näkyy esim. kauppojen ja ravinteleiden nimissa. Pequena Finlandia nimisessa puutalokeskittymässä, eräänlaisessa ostoskeskuksessa, kylän keskustassa sijaitsevat Korvapuusti-ravintola, suomalaisten jäätelöiden ja suklaiden tehtaat ja myyntikojut, joulupukin paja sekä posti. Lisäksi kylästä löytyvät Kielo-käsitöiden myymälä, Suomi-museo ja Suomalaisten Klubi. Jälkimmäisessä järjestetään kuulema yhä joka lauantai-ilta klo 21 lähtien suomalaisten perinnetanssien opettelua ja tanssimista. Oma rohkeuteni ei riittänyt jäädä katsomaan letkiksen nykyaikaista versiota vaan halusin säilyttää kauniit muistot Penedosta.

Ja ei kai suomalainen kylä olisi mitaan ilman Koskenkorva-ravintolaa, joka on uusimpia tulokkaita kylän laitamilla. Topi on mahtanut pyoriä haudassaan tästä kuultuaan. Omistaja oli ainoa löytämäni suomea puhuva henkilö kylässä. Hänellä ei ole mitään tekemistä alkuperaisten suomalaisten kanssa ja vähän tuntui olevan hampaankolossa myos nykyistä, sekä entistä, isänmaataan, kuin vähän yhtä-sun-toistakin, vastaan.

Yhdessä asiassa Penedo on hyvinkin lähellä kaukaista emämaataan. Se on kirkkaasti kallein paikka missä olen Brasiliassa yöpynyt. Jotkin siteet eivät sitten katkea millään.

Virus

Melkein kalkkiviivoille asti pääsin ilman vakavampaa sairastumista, ruokamyrkytyksiä ei lasketa tässä kisassa, tässä hortoilussa. Mutta niinpä pääsi hiipimään viruksen ryökäle yöaikaan lakanan alle ja kutittelemaan höyhenellä kurkkutorven herkkiä seinämiä. Ja niinkuin usein, ei tällekkään virukselle löytynyt tarkkaa nimeä. Paras arvio, suurimpana syynä koska se on tunnetuin, on dengue-kuume. Hyttysten mafioiden keskinäisessä aluejaossa maaseudun "landet" hoitavat malarian levittämisen ja urbanisoituneiden "cityjen" vallan väline on dengue. En voi myöskään olla epäilemättä tämän olevan pelkkä sattuma. Vain muutama viikko sitten julkaisin artikkelin hyttysistä ehkä hieman negatiiviseen sävyyn. Kostoiskua ei tarvinnut siis kauaa odotella.

Toinen vaihtoehto viruksen lähteeksi löytyy internetkahviloista ja niiden monesti puutteellisesta virustorjunnasta. Mitäpä jos tämä on ensimmäinen tietokoneesta ihmiseen tarttuva virus? Olenko vahingossa hipaissut koneen usb-porttia rikkinäisellä ihollani ja virus on sujahtanut kroppaani mukanaan tuhansien ihmisten sähköposti- ja luottokorttitiedot. Voidaanko mua syyttää varastettujen tietojen välittämisestä, jos tietämättäni levitän niitä muissa internetkahviloissa?

Ja mitäs jos onnistun saamaan vielä sika-influenssan? Ja voiko jo kantamani virus tarttuaa eläimiin? Tai sikainfluenssa puolestaan tietokoneisiin? Miten sikainfluenssaa sairastavat sika, ihminen ja tietokone hoidetaan? Toisaalta, jos kaikki eristettäisiin samaan huoneeseen, niin voisin syödä sian ravinnokseni (Uusikallion Topi ei tästä tykkäisi) ja käyttää tietokonetta ajankulukseni. Toisaalta tämäkin onni todennäköisesti loppuisi siihen, kun yöllä hyttynen pistäisi muhun dengue-kuumeen. Eli oli viruksen aiheuttaja mikä tahansa, niin hyttynen voittaa aina.

Asiakaspalvelussa ei sovi sekoilla

Seuraavassa muutamia helmiä asiakaspalvelutilanteissa tms. vuoden varrelta:

"Australiassa kaupan kassa tervehtii mua saapuessani kassalle ja kysyy kuinka voin. Lähtiessäni toivotamme toisillemme hyvät päivän jatkot."

"Uudessa-Seelannissa ja Australiassa bussikuskit jaksoivat väsymättä ja ärsyyntymättä neuvoa, missä tuli jäädä pois ja kuinka pääsin helpoiten määränpäähäni."

"Ravintolassa Argentiinassa tarjoilija tulee tarkistamaan muutaman kerran syömisen aikana onko kaikki hyvin ja tarvitsemmeko mahdollisesti jotain muuta."

"Brasiliassa useita kertoja olen joutunut kysymään erittäin vajavaisella portugalilla missä jäädä bussista pois. Vastauksista en ole paljoakaan ymmärtänyt, mutta aina on kanssamatkustajat pitäneet huolen, etta jään oikealla pysäkillä pois. Vastaavasti bussiasemilla tuntemattomat ovat monesti kysymättäkin ottaneet kädestä kiinni ja vieneet oikean bussin luokse."

"Australiassa usein täysin tuntemattomatkin tervehtivät, jos sattuvat samaan huoneeseen."

Hieman on kuukausien saatossa päässyt muisti heikentymään, mutta olihan se Suomessakin tällaista? Olihan?

Lauantaina 27. maaliskuuta 2010

Um dia em Cidade Maravilhosa

Eu acordo em oito e trinta horas da manhã. Antes cafe da amanhã tomo banho e escoro os dentes. Proxima cafe da manhã e muito cafe com leite e açucar, pão com ovos fritas e muitas, muitas frutas diferentes.

A nove e meio começa meu dia. Eu visita primero Pão de Açucar e Christo Redentor. Estas são mais famosos em tudo Rio de Janeiro. Meu proxima luga é Parque Nacional de Tijuca. Tijuca é mais antigo parque nacional em tudo Brasil e tem muitos diferentes animales e floras e naturalesa é muito lindo.

Depois Tijuca almoço em uma churrascaria. O restaurante tem comida tipico brasileira e esta barato tamben! Me gusto. Da tarde visito na famoso Estádio Maracanã e procuro jogar de futebol. Fluminense e Vasco da Cama é um clássico!

Mais tarde encontro meu amigos e nos bebemos cerveja na praia da Ipanema. Nos conversamos cosas diferentes. Da noite nos visitamos na Lapa e escuchamos grupos brasileiras tocam musica brasileira. Muito gente bailam samba todo noite!

Esta fui em bom dia!

Posted by Hapa 08:35 Archived in Brazil Tagged brazil

Email this entryFacebookStumbleUpon

Table of contents

Be the first to comment on this entry.

Comments on this blog entry are now closed to non-Travellerspoint members. You can still leave a comment if you are a member of Travellerspoint.

Enter your Travellerspoint login details below

( What's this? )

If you aren't a member of Travellerspoint yet, you can join for free.

Join Travellerspoint